Aron morsiamet


Tyhjäkäynnillä kulkevaa kaunista mustavalkodraamaa


Heti aluksi myönnettäköön, että manga ei ole meikäläisen lempisarjakuvataidetta. Mutta nyt ei olekaan kyse perusjapanialaisesta mangasta. Nyt on kyse taiteesta. Niin hyvässä kuin huonossa.

Tarina vie meidät 1800-luvun Keski-Aasiaan.  Kyse on määrätystä avioliitosta. Tähän erilaisten toisilleen tuntemattomien ihmisten toisiinsa totuttautumisesta, mutta myös paljosta muusta. Tarina kaikessa hidastempoisuudessaan poukkoilee henkilöhahmoista toisiin.

Välillä seurataan päähenkilö Amiran ja hänen miehensä Karlukin elämää, mutta pompsahdellaan myös silkkitielle, kauppiaiden ja heimosotien vaiheisiin.

NYT PUHUTAAN aikuismangasta. Kirjasarjan setsemän osaa ovat kuin Päätalo-kirjasarja; pitkäveteistä ja puuduttavaa, mutta silti koskettavaa ja koukuttavaa.

Henkilöiden tarinat kiehtovat ja historian kuvaus on mielenkiintoista. Välillä tarina jää kuitenkin junnaamaan pieniin turhiin elementteihin ja sivuhahmoihin.

Mutta oikeastaan koko kauneus piileekin kuvituksessa. Mustavalkoinen taide on herkkua verkkokalvoille. Viiva on kaunista ja herkkää. Yksityiskohdissa löytyy runsautta ja varsinkin maisemat ja eläimet on piirretty todella upeasti. Jo pelkästään kirjan selkämysten vuoksi tämä kannattaa kirjahyllyynsä hankkia ja lukea silloin tällöin uudelleen, kun haluaa päästä irti kireästä ja kiireellisestä elämästä.

Suomennos: Antti Valkama
Punainen jättiläinen

Gekko

Tampereen omaksensa havainnut mediaseksikäs persoona, joka osaa kritisoida, mutta kestää myös kritiikkiä, ja on aina valmis kokeilemaan uutta. Löytänyt kirjoittamisen riemun uudestaan. Rakastaa kutsuja VIP-tapahtumiin ja edukasta valkoviiniä.

Lue lisää