Soriversum

Sirkuksen taikaa kaukaisessa galaksissa

Sorin sirkus juhlii tänä vuonna jo 40 vuotta kestänyttä taivaltaan. Vuoden kohokohta, eli Sorin sirkuksen nuorten esittämä joulushow, on minulle jo perinteeksi muodostunut tapahtuma. Eikä tänäkään vuonna todellakaan tarvitse pettyä. Päinvastoin. Sirkukselta poistuessa, kohti bussipysäkkiä kävellessä, sydän hakkaa edelleen ja hymy on korvissa.

Tämän vuoden shown tarina vie meidät kaukaiseen galaksiin, jossa Soriversumin avaruusasemalla kasvaa huoli lähestyvästä asteroidimyrskystä. Juonihan on joka vuosi ollut vain upeiden sirkusnumeroiden ympärille rakennettu kevyt tarina. Toki tänä vuonna saamme nauttia hauskasta ja oudosta avaruuskielestä sekä monenlaisista kosmisista hahmoista.

Minä pelkään tikapuunumeroita. Ja tämän vuoden show alkoi sellaisella. Numero oli upea, sen mitä uskalsin katsoa. Onneksi seuraava numero oli omaa lempiaihettani eli jalkajonglöörausta. Mieleen ekalta puoliskolta jäi kolmen hengen ja kolmen liinan yhteisnumero. Mutta kyllähän Panu Hukkasen löysä nuora -esitys oli kertakaikkisen jännittävä. Löysä nuora jo itsessään on taitolaji, mutta kun siihen vielä yhdistetään ensin jongleeraus ja lopuksi yksipyöräinen, myönnän kiemurrelleeni penkissä jännityksestä.

Väliajalla kahvia ja pullaa ja lisää poppareita

Toinen puoli alkaa Aada Haanpään hengästyttävällä keinutrapetsilla, joka todellakin sai koko yleisön haukkomaan happea ja huudahtelemaan jännityksestä. Ja sitten tuleekin taas tikapuut. Sen verran uskalsin katsoa, että kyllä siellä korkeuksissa tikapuiden päässä jonglööraattiin taitavasti.

Tällä puoliskolla lainataan hauskasti Star Wars -leffan Tatooinen planeetan Mos Eisleyn kantiinikohtausta, musiikkia myöten. Ja kohtauksen jälkeen nähdään huikea, kahden käärmeolennon akrobatiakohtaus. Kaunis.

Ella Ruusumaan cyr-rengaskohtaus hypnotisoi minut täydellisesti. Voisin tuntitolkulla vain katsella ihmisiä kieppumassa noilla renkailla. Joulushow päättyy hemmetin jännittävään ja vauhdikkaaseen vipulautanumeroon. Ja tämä on nimenomaan se numero, joka saa veren kiertämään ja sydämen pamppaamaan.

Paljon muitakin upeita numeroita jää mainitsematta, mutta haluan ehdottomasti kiittää kaikkia maneesilla olleita – ihan mahtavan taitavia nuoria. Teidän energiaanne, esiintymistaitonne ja varmuutenne on aina suuri ilo katsella.

Ja jälleen kaikki toimii muutenkin: ohjaus, valot, meikit, tukat – ihan kaikki. Erityisesti haluan nostaa Kitte Klemettilän pukusuunnittelun esille. Voin vain kuvitella, kun Kitelle on kerrottu, että tänä vuonna seikkaillaan avaruudessa, millaisia ideoita hänellä on välittömästi alkanut syntyä. Ja jälleen kerran puvustus on äärimmäisen hieno. Siinä on Star Trek -vivahteita, siinä on Avaruusasema Alfaa, siinä on Dynastiamaista glitteriä ja paljon olkatoppauksia. Upea!

Joona Kukkola on säveltänyt hienot biisit esitykseen. Musiikillinen jatkumo on kaunis, myötäillen esitysten tempoa ja fiilistä. Ja livebändi on aina miellyttävä asia. Joona koskettimissa ja muissa vimpaimissa, Juha-Pekka Alanen kitarassa ja Juho Fabrin rummuissa. Yhden numeron aikana bändi rantautui yleisön sekaan, ja olihan se huikean kuulosta, kun Fabrin paukutti rumpua ihan vieressä. Oiva, pieni lisä tunnelmanluojaksi esitykseen.

Upeaa, kaunista ja jännittävää. Näihin kolmeen sanaan voi koko Soriversum-esityksen kiteyttää.

Kuvat: Sorin sirkus