Grilliherkuissa yksi on ylitse muiden

Suomalaiselle kesä tarkoittaa grilliherkkuja, yhdessäoloa ja hetken hengähdystä arjesta. Kesä on myös vuoden suurin ruokasesonki: grillattavaa ruokaa ostetaan yli 170 miljoonalla eurolla, mikä on yli kaksinkertainen määrä verrattuna jouluun paljastaa Atrian keväällä tekemä selvitys.

Grillaus ei ole vain ruuanlaittoa vaan myös sosiaalinen tapahtuma. Atrian Suomen suurin ruokasesonki -tutkimuksen mukaan 74 prosenttia suomalaisista grillaa itse ja 90 prosenttia kotitalouksista ostaa grillaustuotteita. Grillaaminen on kasvussa, ja siihen liittyy vahva yhteisöllisyyden kokemus – grillin ääressä ollaan läsnä.

Atrian mukaan grillaaminen erottuu edukseen muusta ruuanlaitosta erityisesti siksi, että miehet ottavat siinä pääroolin.

– Grillauksen keskeisiä elementtejä ovat tuli ja tulen kautta tietty vaaran tuntu, mikä kiehtoo erityisesti miehiä. Siksi grillaus nähdään enemmänkin miesten tehtävänä. Toki samaan aikaan nainen saattaa keskittyä tekemään neljä muuta ruokalajia kyseiseen ateriaan, huomauttaa tutkimuspäällikkö Jukka Saarenpää Atrialta.

Tyypillinen grillaaja on omakotitalossa asuva mies, jonka taloudessa on 2–3 henkilöä. Päätös grillattavista tehdään yleensä yhdessä, mutta itse grillaaminen jää miehen vastuulle.

Makkara säilyttää ykköspaikkansa grillissä. Keskimäärin grillimakkaraa kuluu 1,5 kiloa aikuista kohden kesän aikana. Kananlihan suosio kasvaa vuosi vuodelta ja sen kulutus on jo samalla tasolla kuin possun. Naudanlihaa grillataan vähemmän. Lisukesalaattien kulutus on noin 420 grammaa henkeä kohti eli yksi rasia per aikuinen.

Grillissä ei kiirehditä. Grilliruoka kypsyy omaan tahtiinsa ja ruokaa tehdään yhdessä tai ainakin samassa hetkessä. Etenkin lapsiperheissä grillaus voi olla harvinainen tilaisuus koko perheen yhteiseen ruuanlaittoon.

Suomalaiset ovat säässä kuin säässä grillaavaa kansaa. Grilli ei kysy aurinkoa, vaan tuo kesän keskelle hiukan tulta, tuoksua ja yhdessäoloa.