Batman – Yön ritari: Viimeinen ristiretki

Postista kolahti eilen kolme sarjakuva-albumia. Ja pitkään emmin, mistä tekisin ensin arvion. Päätin hypätä syvään päätyyn ja aloittaa rankimmasta. Nuo kaksi muuta arvion sitten tulevina sunnuntaina. Ja olin oikeassa rankkuudesta. Tämä sarjakuva onnistuu olemaan ahdistava, raaka ja hemmetin hyvä ja upea. No jo pelkästään tuollaisella tekijätiimillä uskaltaa odottaa täydellistä laatua.

Ja jos paljastetaan sen verran, että tämä viimeinen ristiretki on esiosa Frank Millerin legendaariselle Yön ritari -sarjakuvalle. Josta tuleekin mieleeni, että pitääpä sekin tuolta kirjahyllystä kaivaa, ja lukea tälleen aikuisempana uudelleen. Liian kauan on aikaa kulunut ja Tammerkoskessa vettä virrannut siitä kun se viimeksi olen lukenut.

Tarinassa on monta puolta ja tasoa. Päätarinan idea on yksinkertaisuudessaan se, että Gothamin rikkaat yläluokkalaiset pimahtavat ja kuolema kaataa näitä rahakkaita. Tätä rikosten sarjaa Batman ja Robin (Jason Todd) tutkivat. Samalla vanha velmu Jokeri suunnittelee Arkhamiin suljettuna mitäpä muutakaan kuin uusia pahuuksia. Tarinassa vilahtelee useita tuttuja, kuten Muratti ja Croc. 

Mutta tämä on vain siloiteltu tarina. Muina asioina rinnalla kulkevat Batmanin suunnitelmat eläköityä. Mutta uuden Robinin koulutus on kesken. Lisäksi Batman aavistelee, että pojassa on jotain pahaa. Tämä kun selkeästi nauttii vihulaisten pieksemisestä ja muutenkin väkivallasta. 

Jopa Bruce Waynen uskollinen Alfred palvelija huomaa tämän, mutta samalla myös muistuttelee Brucelle, millainen hän oli aloittaessaan Batmanina. Myös Batmanin ja Kissanaisen suhdetta käsitellään upeasti.

Miller ja Azzarello ovat kirjoittaneet kovan ja hyvin hyvin väkivaltaisen tarinan. Välillä jopa niin väkivaltaisen, että minua tätä lukiessa silloin tällöin hieman yökötti. Kaikki luiden katkeamiset ja muut kuvaillaan kyllä ällöttävän yksityiskohtaisesti. 

Eikä tietenkään sovi unohtaa John Romita JR:n hyvin omintakeista ja tunnistettavaa piirrostyyliä. Se on upeaa. Tuttua, turvallista ja kaunista. Steigerwaldin harmaa, ruskea, tummansininen väritys tukee kuvitusta mahtavasti. 

Vaikka olen tänne Man Made Lifestylen sivuille varmaan reilut parikymmentä erilaista Batman-arviota rustannut. Pakko sanoa, että tämä injettävä esiosa menee heittämällä top vitoseen. Ja tosiaan vielä kun tähän perään muistin virkistämiseksi lukee tuon koko Yön ritari -jatkon, niin avot!

Suuri suositus tälle tummanpuhuvalle aikuisten sarjakuvalle. Tämä kannattaa hyllyyn hommata!