Kapteeni Kuolio ja Pyynikin näkit


Näkki kuivalla maalla


Olen aiemmin arvostellut pari Mannisen sarjakuvaa Kateeni Kuolio ja Hervannan hiisi sekä saanut tehdä hänestä myös haastattelun. Nyt pääsen arvostelemaan hänen Tampere kupliissa julkaistua uutta Kapteeni Kuolion seikkailua suht uunin lämpöisenä.

”Kukaan ei taatusti ole ikinä ennen kävelyttänyt näkkiä”

Tarina alkaa, kun Kuolion kaveria Kökköä saaliikseen havittelee Pyhäjärven rannassa näkki. Kuolio pelastaa tilanteen, mutta ihmeekseen he havaitsevat,että toinenkin näkki on paikalla. Yleensä näkkejä asustaa vain yksi per järvi. Pikainen johtopäätös on se, että toisen näkin on ollut pakko karata Näsijärvestä kosken kautta Pyhäjärveen. Tällainen reviiritaistelu ei käy päinsä. Toinen näkki on palautettava kuivan maan kautta omalle tontilleen. Avuksi he saavat aiemmissa seikkailuissa esiintyneen Ajattaran, jolle maaginen järjestyksenpito on velvollisuus, ja muitakin hahmoja, kuten Pyynikin ukon ja Kosken herran. Lopulta magiikan tasapaino saadaan palautettua ja ilmeisesti Ajattarakin siirtyy meidän ihmisten joukkoon jatkamaan taisteluaan epätasapainon kanssa, kuin Kapteeni Kuolio ikään.

Edelleen pidän parin Manninen-Kivilahti tavasta työskennellä. Eli he tekevät tutkimus ja kuvausmatkoja Tampereen maisemissa. Hannele kuvaa valokuvat ja Manninen piirtää niiden mukaan sarjakuvaruudut. Eli maisemat ja asiat ovat autenttisia. Pidän edelleen myös Mannisen hennohkosta, mutta tarkasta piirrosjäljestä. Varsinkin luonnon kuvaus on todella ihailtavan kaunista. Tässä tarinassa ehkä ainoa miinuspuoli on turhankin pitkä matka näkkiä kantaen rannasta rantaan, mutta onneksi välilläkin tapahtuu muutakin kuin vain maisemien ihailua. Myös Mannisen upeat historiapätkät jotka sekoittavat totuutta ja mytologiaa toimivat jälleen kerran mielenkiintoisina tietoiskuina. Ja varsinkin Tampere tietous ja historia kasvaa lukijalla. Pitäisikö Mannisen töitä antaa Tampereelle muuttavien tervetuliaspakettiin? Turisteille?

Itse kyllä ajattelin joku päivä käydä kävelehtimässä koko tämän ”näkinulkoiluttamisreitin” joku päivä. Sen verran se taas sai mielenkiintoni heräämään.

Ja kiitos Hannelelle signeeratusta kappaleesta, vaikka Turun sarjakuvakauppakin tämän antoi arvosteltavaksi myös. Mutta toinen kappale löysi varmasti hyvän kodin myös.

Kommentoi

kommenttia

Write a Review

Lue lisää