Patriootti Moriarty 9
- Sarjakuvat
- Gekko
- 16.8.2020
- 4813
- 3 minutes read
Sir Arthur Conan Doylen teoksiin perustuen
Tarina: Ryosuke Takeuchi Taide: Hikaru Miyoshi Japanista suomentanut: Kim Sariola
Punainen Jättiläinen
Tarina jatkuukin!
Edellisessä arviossani (osat 7 ja 8), kerroin virheellisesti, että tämä osa 9 olisi viimeinen. Toki kun takakannesta katsoo, niin kyllähän siellä tottavie lukee osa 9/9+, eli lisää laadukasta luettavaa luvassa! Ja itseasiassa tämä osa loppuukin tarinan Lontoon ritari osa ykköseen.
Tällä kertaa Moriartyn seikkailut alkavat yksiosaisella tarinalla Vapaapäivä Moriartyn kartanolla. Pakko sanoa, että tämä kertomus on tähän astisista kaikista huumoripitoisin. Moriarty kumppaneineen on suoranaisen kriisin keskellä, koska heidän on järjestettävä teekutsut. Teekutsuihin on tulossa suuri määrä lemmenkipeitä, liian puheliaita, tungeksivia ja turhan uteliaita naisia.
Ongelma kun kuitenkin on, että Moriartyn kartano pitää sisällään monia salaisuuksia, jotka eivät saa paljastua. Täpäristä tilanteista kuitenkin suoriudutaan kunnialla loppuun saakka.
TOINEN KAKSIOSAINEN tarina esittelee mediamoguli Milvertonin, joka on saanut käsiinsä Moriartya koskevia historiallisia dokumentteja. Milvertonin käsissä ne voivat olla tuhoisia aseita Moriartya ja kumppaneita kohtaan. Päähenkilömme historiaa käydäön läpi, joka onkin ihan hyvää kertausta tämän mangasarjan alkupäästä.
Menneisyydestä paljastuu mielenkiintoinen oikeudenkäynti, jossa melkein lapsi Moriarty käy uudenlaisen oikeudenkäynnin orpokotinsa rahoituksen puolesta. Tässä on lainattu William Shakespearen Venetsian kauppiasta hienosti, eli taas tarinan luoja Ryosuke Takeuchi pistää oivallisella tavalla faktat, fiktiot ja historian kirjat mullin mallin. Tämä pätkä voisi yhtä hyvin olla vaikka jostain oudosta jenkkiläisestä lakitupa tv-sarjasta.
Osan yhdeksän kolmas tarina jää härnäävästi kesken. Mutta siinä esitellään uusi poliittinen hahmo herra Whiteley, joka pyrkii valtaan ylähuoneeseen. Whiteleyn kampanjassa tapahtuva murhayritys sotkee kuvioita, ja kun murhayrityksen takana ollut mieskin murhataan, soppa on valmis. Taustalla myös Milverton juonii omia julmia aikeitaan.
OLEN TARINAA ja kuvitusta jokaisessa arviossani kehunut jo niin paljon, että lukaiskaapa kaikki aiemmat turinani uudelleen, ja antakaa tämän loistavan sarjakuvan puhua puolestaan. Seuraavaa osaa innolla odottaen.