Ohjus

Arvio

Kuvassa: Oona Airola.
Kuva: Sami Kuokkanen
Elokuvayhtiö Komeetta

Parasta suomalaisuutta ihanan kamalassa realiteetissaan

Nyt on sellainen leffa, johon mulla ei riitä ylistysanavarasto! Ihan liian vähän, täysin vähän, markkinoitu helmi! Miia Tervo teki muutamia vuosi sitten liian vähälle huomiolle jääneen ihastuttavan elokuvan Aurora. Nyt ohjaaja-käsirjoittaja Tervo yllättää todenteolla. Jos elokuvan nimi on Ohjus, ja se kind of luotaa periaatteesa tositapahtumia vuodelta 1984, se ei ole kovin myyvä idea. 

Elokuva on mestariteos. Se naurattaa 97 % ja itkettää loput 3 %. Tämän lähemmäs suomalainen elokuva ei voi mennä realiteettia. Edes Kaurismäet eivät pysty tällaiseen. 

Pääosan Niina (loistava palkittu Oona Airola) on yksinhuoltaja, joka joulukuusi-ikkunanläpiselkkauksen takia päätyy toimittajaksi hyvin pohjoiseen sanomalehteen. Lehteen, johon ei voi kirjoittaa ”liian vakavia asioita”. Kuitenkin tositapahtumiin perustuva ohjus-tarina kertoo Niinan ja Venäjän selkkauksista sekä oman elämänsä selkkauksista ja vahinkotoimittajan urasta. Tasapainottelua uuden rakkauden ja vankilasta palanneen exän kanssa. Sekä monesta muusta asiasta. Suomalaisesta peruselämästä. Siitä, kun lapsilla on nälkä, mutta ”ei taas niitä perunoita!”

Elokuvan teema ei edes ole tärkeä. Tärkeintä on elokuvan kokonaisvaltainen, miltei käsinkosketeltava tunnelma. Ja tunnelma on läsnä sata prosenttisesti koko elokuvan ajan. Minä olen oman elämäni tosikko, enkä naura. 

NAUROIN LÄHES läpi koko elokuvan. Ilonkyyneleet silmistäni valuen. Lopun draamailun ajan myös muutaman asianmukaisen kyyneleen siinäkin vaiheessa valuttaen. Miia Tervon käsikirjoitus ja dialogi on täydellisen nerokas. Se on konstailematon ja kotimainen. Unohtamatta Saamea. Ajankuva on täydellinen. Voi kamala mitä vaatteita ja kampauksia. Itse antaisin (kampaaja kun olen) Björkmanin ja Erosen peruukintekijöille Oscarit.

Ja mitä näytteiljätyötä. Oona Airola. Olet palkintosi (ja toivottavasti useammat tulevat) ansainnut. Oona Airola on ilmestys ja lahjakkuus. 

Leffa vilisee mahtavia rooleja ja tunnettuja näyttelijöitä. Ei mitenkään voi ohittaa Hannu-Pekka Björkmania. Miten hyvin kirjoitettu rooli. Ja miten mainion ihanan ällöttävästi Björkman sen tekee. Nyt kiitos ja kumarrus. Upeaa.

Ällöttävä ja inha rooli on myös Tommi Korpelalla. Mutta nyt on pakko lisätä, että ehkä koskaan tässä elämässäni näkemäni eroottisin asia on noin 10 sekunnin pätkä, missä Björkman ja Korpela tanssivat. Tällä välähdyksellä jatkan elämääni pitkään. 

Tommi Erosen Tapio hahmo on juuri se, mitä emme halua nähdä, mutta se on pakollinen. Inha rooli, ja huikeasti hoidettu. Niin paljon upeita suorituksia tunnetuilta ja tuntemattomilta näyttelijöiltä, että ei pysty kaikkia edes arvioimaan.

Mutta sen jaksan arvioda, että Tervon leffassa on taaskin ihan sikahyvä soundtrack. Plus myös leffaan sävelletyt biisit uppoavat sieluun ihanasti.

Voi kiitos tällaisesta upeasta, hauskasta, nerokkaasta, viihdyttävästä ja elämäntuoksuisesta elokuvasta! Tämä oli kokemus, jonka aion kokea mielellään vielä muutaman kerran uudestaan!

Gekko

Tampereen omaksensa havainnut mediaseksikäs persoona, joka osaa kritisoida, mutta kestää myös kritiikkiä, ja on aina valmis kokeilemaan uutta. Löytänyt kirjoittamisen riemun uudestaan. Rakastaa kutsuja VIP-tapahtumiin ja edukasta valkoviiniä.

Lue lisää