Piina

 5/5 KUVA: Harri HinkkaKUVA: Mari Turunen, Esa Latva-Äijö Tiukasti otteessa pitävä näytelmä toimii intensiivisen hienosti Taisi olla vuosi 1983, olin yksitoista vuotias. Olin kyllästynyt Viisikko-kirjoihin ja Tiikeri-sarjan teiniscifi-kirjasarjaan. Löysin kotoa kirjahyllystä suht tuoreeltaan Suuren Suomalaisen kirjakerhon, mutsini mitä ilmeisemmin unohduksessa peruuttamatta jättäneen, Stephen Kingin kirjan, Tulisilmä. Ja se oli siitä hetkestä menoa. Nyt jo vuosikymmeniä […]Lue lisää

Notre Dame

Meidän rouvamme antaa kellojensa soida tumman tarinan tahtiin Tampereen Teatterin Notre Dame tuo syksyyn toisen Disneyn klassikkoanimaation teatteriin sovitettuna musikaalina. Siinä missä Helsingin kaupunginteatterin Pieni merenneito on koko perheelle sopiva satunäytelmä, on Notre Dame on romantiikan ajan kirjailijan Victor Hugon teokselle uskollinen tarina ja eikä siksi välttämättä ole perheen pienemmille sopiva. Notre Damen keskiössä on […]Lue lisää

Arktiset leikit

Näytelmä, joka pitää kokea Meni monta minuuttia keksiä edes tuo yllä oleva lause. Syystä että olen hieman sanaton. Eihän tästä näytelmästä osaa kirjoittaa, arvioida, saati sitten kertoa. Se on enemmänkin kokemus. Toisille joo, toisille ei. Avecini kommentoi esityksen jälkeen: ”tämä on sellainen Gekon näytelmä”. Eli kaikkiin ei uppoa. Minuun upposi kuin… kuin… en keksi sanoja. […]Lue lisää

Rikos ruutupaperilla

Sekoitus komediaa ja leffafriikkiyttä toimii lavalla Sen rakkauden, mitä käsikirjoittaja-ohjaaja Esa Latva-Äijö lavalta katsojille ammentaa, tuntee luissa ja ytimissä. Ja esitys saavuttaa miellyttävän rajan illuusion ja toden välimaastosta. Elokuvaohjaaja Maxilla (Esko kovero) on suuri unelma. Ohjata ja käsikirjoittaa se yksi ja ainoa elokuva, josta hänet muistettaisiin. Idolina Marlon Brando, joka kyllä näytteli useissa elokuvissa, mutta […]Lue lisää

Pakolaiset

Vanha teksti peilaa myös nykyaikaa Minulla on aina suuri kysymysmerkki otsassa, ja jopa hieman jännitystä ilmassa, kun menen katsomaan jotain vanhaa tekstiä. Tämäkin Pakolaiset on julkaistu jo vuonna 1909 kirjana. Jännitys johtuu siitä, että menenkö katsomaan puisevaa pönötysesitystä. Onneksi jo ohjaajan nimi, Mikko Roiha, kertoo, että tuskin näin on. Eikä nytkään todellakaan ole syytä pelkoon. […]Lue lisää

Häpeä! – Nolo komedia

Kaksi aikuista naista lavalla. Hävetkää! On aina haastavaa mennä katsomaan tuttujen juttuja kriitikon ominaisuudessa. Mari Turusen olen tuntenut iäisyyden ja Kaisa Helan pitkään. Iäisyys ja pitkyys ovat todella laveita aikamääritelmiä näistä kahdesta naisesta puhuttaessa. Kun vajaa vuosi sitten Kaisa kertoi, että he työstävät Kulttuuriravintola Kiveen pientä esitystä aiheesta häpeä, kiinostuin oitis. Marssiessani ensi-iltaan kumppanini kanssa, […]Lue lisää

Anna Karenina

Klassikkoteos taipuu näyttävänä lavalle Leo Tolstoi on hieno klassikkokirjailija. Klassikoita pitää arvostaa ja ymmärtää. Yleensä ne pitää myös tulkita moniselitteisesti. Niin tämäkin teos. Se ei ole juonellisesti, eikä pituudellisesti helppo, mutta se on kuvituksessaan erittäin kaunis. Anna Karenina (Pia Piltz) elää suht onnettomassa avioliitossa miehensä Kareninin (Turkka Mastomäki). On lapsi, on kaikkea mitä tarvitaan. Ylellisyyttä, […]Lue lisää

Sylityksin

Lapseton, lapsen omaava, lapsellinen Anna-Elina Lyytikäinen on ilkeä ämmä tehdessään tällaista. Hän kirjoittaa kamalia hahmoja, kamalaan näytelmään. Tällaisilla sanoilla teatterikritiikki voi alkaa ja kun kaikki tämä on vieläpä totta. Näytelmässä mennään lapset edellä. Ensimmäinen pari haluaa lapsen eikä sitä voi saada. Toinen pari ei voi sietää lapsia, mutta pamahtaa paksuksi. Lisäksi vielä yksinhuoltajaäiti, joka ei jaksa yksin hoitaa […]Lue lisää

Sademies

Väkevä tarina erilaisista veljeksistä Sademies (Rain Man, 1988) sai ensi-iltansa valkokankaalla kolmekymmentä vuotta sitten. Neljän Oscarin elokuva kääntyy ensimmäistä kertaa Suomessa näyttämölle Tampereen Teatterissa. Sademies on liikuttava tarina erilaisista veljeksistä – itsekeskeisestä urheilu- ja luksusautokauppias Charliesta ja tämän autistisesta veljestä Raymondista, jolla on savant-ominaisuus. ELÄMÄÄNSÄ kuin uhkapeliä elävä Charlie pelaa autokaupalla upporikasta tai rutiköyhää. Isojen […]Lue lisää

1918 Teatteri taistelussa

Erilainen ja kiinnostava lähestymistapa sisällissotaan Tampereen Teatteri uskaltaa ottaa sisällissodan tapahtumiin mukaan myös huumoria ja koko rakennuksen. Ihan aluksi on pakko mainita, että suosittelen vahvasti sitä, että lähdet katsomaan tätä näytöstä sillä kahdellekymmenelle tarkoitetulla erikoislipulla. Se tekee kokemuksesta ainutlaatuisen ja äärettömän ahdistavan. Olisin peruskatsojana antanut esitykselle kolme ja puoli tähteä. Nyt kun itse pääsin osalliseksi, olisin […]Lue lisää