Amy Adams as Louise Banks in ARRIVAL by Paramount Pictures

Arrival


Kommunikointia muukalaisten kanssa oudolla kielelllä


Yleensä scifileffat saavat minut hihkumaan onnesta. Tätäkin trailerin perusteella olin odottanut pitkään. Tällä kertaa odotusta ei kyllä palkittu. Löysähkö juoni kaatuu loppumetreillä liiankin yliampuvaan ratkaisuun ja liialliseen siirappiuteen.

Louise Banks (Amy Adams) on eri kansojen kieliin perehtynyt professori joka saa parikseen toisen professorin, Ian Donnellyn (Jeremy Renner).

Nimittäin eri puolille maapalloa on laskeutunut kaksitoista herneenpalkoa muistuttavaa tummanpuhuvaa avaruusalusta. Nämä 500 metriä korkeat alukset sallivat tutkimusryhmien sisäänpääsyn ja kommunikoitiyritykset seitsenjalkaisten lonkeromuukalaisten kanssa.  Alkaa kilpailu siitä, mikä kansallisuus ja mikä valtio saa olioiden kielen ja sitä mukaa niiden aikomukset selville. Tottakai jännitteet maailmassa kohoavat ja osa ihmisistä haluaisi posauttaa alienit takaisin kiertoradalle.

Alussa elokuva vaikuttaa mielenkiintoiselta.  Jos joku etsii leffaa missä kaahaillaan pitkin universumia laserpyssyt paukkuen, tämä ei ole oikea leffa. Filmi etenee pikkuhiljaa rauhallisesti. Suurelta osaltaan jopa turhankin rauhallisesti. Välähdyskuvia lapsesta ja sitten taas kommunikointia olioiden kanssa. Itse kommunikointiyritykset ovat kyllä hienoja. Olioiden käyttämä kahden käden (lonkeron) kirjoituskieli on eräänlaisia ympyränmuotoisia hieroglyfejä. Ja niitä sitten yritetään tulkita.

Loppupuolen sotaisan kliimaksin voi arvata ennalta, mutta ratkaisu kaikkeen, menee jo kyllä pahasti metsään kaikessa uskomattomuudessaan ja yliluonnollisuudessaan. Sekä viime minuuttien siirappileikki, vie lopullisenkin pohjan elokuvalta.

Yleensä hyvä Amy Adams (American Hustle, Man of Steel) ei ole ilmeisesti saanut kovinkaan kummoista kontaktia ohjaajaan Denis Villeneuveen (Sicario, Enemy) ja samoin kuin unessa, leffan läpi suorittaa myös Renner (The Hurt Locker, The Avengers).

Hieman liian pohdiskeleva ja tahmaisen hidas elokuva ei jää millään lailla mieleen. Kyllähän tuon nyt katsomassa käy, mutta pettymys se silti on.

Gekko

Tampereen omaksensa havainnut mediaseksikäs persoona, joka osaa kritisoida, mutta kestää myös kritiikkiä, ja on aina valmis kokeilemaan uutta. Löytänyt kirjoittamisen riemun uudestaan. Rakastaa kutsuja VIP-tapahtumiin ja edukasta valkoviiniä.

Lue lisää

1 Comment

Comments are closed.