Borgman

Pelottavan omalaatuinen elokuva

En oikeastaan tiennyt leffasta mitään, kun sitä menin katsomaan. Hyvä niin. Olin vain bongannut leffan saamia hyviä ja hyvin ristiriitaisia kritiikkejä.

Nyt kyllä ymmärrän miksi.

Harvemmin tulee elokuvan aikana pyöriteltyä päätänsä, ja mietittyä, että mitä ihmettä tässä nyt tapahtuu ja mitä ihmettä äsken näin? Elokuva on hyvä, mutta hämmentävä. Jos joku odottaa jännitys- tai kauhuleffaa, tulee varmasti pettymään. Tämä on enemmänkin taide-elokuva.

JUONESTA EI VOI hirveästi paljastaa, mutta tarina on oikeastaan  se, että Jan Bivjoetin jylhän vähäelkeisesti esittämä leffan nimihenkilö Borgman luikertelee itsensä ja muutaman oudon ystävänsä kanssa hyvätuloisen perheen elämään. Ensin näkymättömästi, mutta lopulta myös hyvinkin konkreettisesti ja näkyvästi. Tästä alkaa hiipivä matka psykologiseen jännitykseen ja perheidyllin painajaiseen.

Elokuva ei missään nimessä mässäile verellä ja suolenpätkillä. Väkivaltaakaan leffassa oikeastaan ei ole. Koko elokuva on alusta loppuun asti erittäin mustaa huumoria, suorastaan komediaa. Muutamia naurun pärskähdyksiä yleisöstäkin kuului, kun varsinkin loppua kohden yleisö selkeästi alkoi tajuamaan elokuvan uskomattoman outoa huumoria.

Päällimmäisenä tunteena koko pari tuntisen leffan aikana on todellakin hämmennys. Mitä nämä Borgmanin ystävähahmot ovat? Mikä itse Borgman on? Miksi tuo kyseinen ydinperhe käyttäytyy noin?

USKOMATTOMAT KÄÄNTEET seuraavat toisiaan ja alkavat muodostaa jo sellaista sokkeloa, että väkisinkin alkaa tuumia missä vaiheessa ja miten ihmeessä kaikki langanpätkät saadaan lopussa sidottua yhteen. Elokuva on kuvattu kauniin viipyilevästi, jopa hieman arkisesti. Musiikkia leffassa on tuskin lainkaan, vain muutamissa kohtauksissa tehokeinona. Loppupuolella alkaa paljastua yhä enemmän Lynchmäisiä piirteitä, jopa Twin Peaks -tapettia myöten.

Leffa jota en kyllä osaa verrata mihinkään aiemmin näkemääni.

Voin suositella hieman omituisemmista ja taiteellisemmista elokuvista pitäville. Ja harvoinhan saamme hollantilaisesta elokuvasta nauttia.

 

 

Gekko

Tampereen omaksensa havainnut mediaseksikäs persoona, joka osaa kritisoida, mutta kestää myös kritiikkiä, ja on aina valmis kokeilemaan uutta. Löytänyt kirjoittamisen riemun uudestaan. Rakastaa kutsuja VIP-tapahtumiin ja edukasta valkoviiniä.

Lue lisää