Levätkää rauhassa komisario Palmu

Taattua jännitystä kevyellä huumorilla

Koska olen hieman jäävi arvioimaan Tampereen Komediateatterin esityksiä, jätän tällä kertaa tähdet pois. Mutta tekstistäni varmasti välittyy, että esitys on hyvä, ja ehdottomasti katsomisen arvoinen. Kävin katsomassa esityksen muutama päivä ennen ensi-iltaa, omaisten näytöksessä, ja näytelmä oli kokonaisuudessaan jo oikeastaan täysin valmis. 

Levätkää rauhassa komisario Palmu perustuu aikaisemmin julkaisemattomaan Mika Waltarin elokuvakäsikirjoitukseen, ja sen dramatisoinnissa on ollut mukana myös Waltarin pojan poika Joel ElsteläNyt Komediateatterin lavalla nähtävä näytelmä on siis maailmankantaesitys ja juhlistaa myös Komediateatterin 30-vuotisjuhlaa.

Esityksen on ohjannut Suomen paras ja itseoikeutetuin komisario Palmu ohjaaja, Panu Raipia, joka on ohjannut lukuisia Palmu näytelmiä ympäri Suomea. Ja jälleen kerran Raipia saa Palmunsa toimimaan erittäin hyvin ja intensiivisesti. Mukana näytelmässä takuuvarma työryhmä, joka toimii upeasti kaiken kaikkiaan. Varsinkin nopea tempoisesti muuttuvat lavasteet ja projisoinnit muokkaavat ja luovat tilanteen kuin tilanteen virheettömästi.

Juoni ja käsikirjoitus ei ehkä ole Waltarin parhaita Palmuja, mutta silti se pitää katsojan otteessaan, ja pistää väliajalla miettimään kuka oikein murhasikaan kylmäsydämisen patriarkan? Useampi talossa, kuoleman aikana ollut henkilö voi olla syyllinen. Hyvin perinteisestä asetelmasta on kyse, aina Christien Eikä yksikään pelastunut kirjan, tai jopa Cluedo-pelin tyyliin. 

Kuitenkin teksti on suht kepeähkö, ja Raipia on hienosti onnistunut saamaan sinne myös humoristisia kohtauksia, jotka sopivalla tavalla keventävät murhaisaa tunnelmaa. Mutta vaikka huumoriakin riittää, silti Raipia ei ole unohtanut lievää taiteellisuuttakaan varsinkin siirryttäessä kohtauksesta toiseen. 

Koko näyttelijäporukka puhaltaa hienosti yhteen hiileen, ja kaikki onnistuvat rooleissaan. Oikeutetusti porukasta tietenkin nousevat Aimo Räsäsen vakaa ja perinteikäs tulkinta Palmuna ja Risto Korhosen mainio ja sekunnintarkkaa näyttelijäntyötä edustava rooli Kokkina.

Mutta jälleen kerran Jere Riihinen onnistuu pompsahtamaan upeasti parrasvaloihin aivan hillittömällä roolillaan, röyhkeänä nuorena näyttelijänä. Riihinen Machbetiä (oleellinen, tosin hieman liikaa lava-aikaa saava osa Palmun juonta) esittäessään pääsee oikein kunnolla vauhtiin. Eikä lipevää näyttelijänplanttua pukuhuoneessa tai siviilissä näytellessäkään mikään huono suoritus ole. Enemmänkin sellainen roolisuoritus, joka tästä Palmu näytelmästä jää varmasti mieleen. 

Mainiota ja takuuvarmaa viihdettä kaikille, mutta murhamysteerien ja varsinkin komisario Palmun faneille täysin pakollinen katsomiselämys. Tälle esitykselle toivon paljon esityskertoja ja täysiä katsomoita. 

Lopuksi: Komediateatteri on muutamia vuosia pyörittänyt omaa kulttuuripubi Sisko ja sen Veljeä vastapäätä teatteria. Vahva suositukseni on aloittaa teatterimatka ensin pubin puolelta, jatkaen tien toiselle puolelle teatterin ihmeellisen maailman, ja lopuksi hoitaa jälkipyykki ja puinti taas viihtyisästi pubin puolella.

Kommentoi

kommenttia

Gekko

Tampereen omaksensa havainnut mediaseksikäs persoona, joka osaa kritisoida, mutta kestää myös kritiikkiä, ja on aina valmis kokeilemaan uutta. Löytänyt kirjoittamisen riemun uudestaan. Rakastaa kutsuja VIP-tapahtumiin ja edukasta valkoviiniä.

Lue lisää