Röyksopp & Robyn: Do It Again

 Röyksopp & Robyn: Do It Again

Ruotsi kohtaa Norjan laadukkaasti

Vuonna 2001 koko maailma sekosi electropoppia soittavan norjalaisduon Eple-sinkusta. Heidän debyyttilevynsä toinen single Poor Leno jatkoi duon voittokulkua. Vaikka Röyksopp onkin julkaissut vasta neljä omaa levyä yhdeksän vuoden sisällä, jokaiselta levyltä on löytynyt kansainvälisiä hittejä. Vaihtuvat naisvokalistivierailijat levyillä takaavat mielenkiinnon säilymisen.

Vierailevana solistina heidän kolmannella Junior-studioalbumilla kuulttin ruotsalaista electronisenmusiikin naistähteä Robynia singlessä The Girl And The Robot. Vuotta myöhemmin norjalaisduo vuorostaan vieraili Robynin levyllä.

Ja nyt saamme jälleen kuulla tätä hedelmällistä yhteistyötä artistien yhteislevyllä. Kyse on enemmänkin Ep:stä, koska levyllä on vain viisi biisiä.

Harvoin pääsee kritiikissä käsittelemään levyn kaikkia biisejä, mutta nyt sen voi tehdä biisien vähyyden vuoksi.

Monument

Jo levyn aloitusraita antaa ymmärtää, mistä on kyse. Melkein kymmenenminuuttinen biisi alkaa Röyksoppin hienon Senior-levyn tyylisellä tummahkolla painostavalla tunnelmalla. Robynin ääntä on sämplätty hienoihin rytmikuljetuksiin, ja biisi kasvaa mahtipontisemmaksi loppua kohti.  Norjalaiset ovat uskaltaituneet käyttämään biisisssä jopa vaskipuhaltimia, mm. saksofonia. Levyn paras biisi.

Sayit

Levyn kakkossinkku on Robynin ja tietokoneen dialogi rakkaudesta. Hypnoottista tanssibiittiä. Taustalle annetaan suurin osa biisistä ja Robyn on vain statisti lauluosuuksissaan. Hieno kappale.

Do it again

Tämä oli eka sinkku tältä minialbumilta. Ymmärrän kyllä miksi, koska biisi on levyn kaupallisin kappale. Ja samalla huonoin. Tässä biisissä Robyn näyttää, kuka on master ja kuka servant. Erittäin robynmainen biisi. Röyksoppin pojat jäävät taka-alalle. Ihan hyvää radiopoppia. Jää soimaan hetkeksi päähän, mutta ei tästä megahitiksi ole.

Every little thing

Levyn toiseksi paras kappale. Menisi hyvin illan viimeisenä hitaana. Kaunis ja samalla ahdistava. Synkähköt taustat saavat päällensä Robynin hennon äänen.

Inside the idle hour club

Viimeinen biisi päättää levyn siitä mistä lähdettiinkin. Nyt liikutaan taas hyvin lähellä poikien edellistä Senior-levyä. Tummat sävelet, viipyilevä fiilis. Levyn ainoa biisi, jolla Robynia ei kuulla ollenkaan.

 

KAIKENKAIKKIAAN upea levy. Sopiva kombinaatio Junior ja Senior levyistä. Itse pidän poikien edellistä Senior-levyä heidän parhaana tuotoksenaan. Ja Robyn sopii näihin biiseihin loistavasti. Ainoana miinuksena levyn pituus. Olisin viihtynyt näissä tunnelmissa pidempäänkin.

Artistithan keikkailevat tällä hetkellä ympäri Eurooppaa ja Pohjois-Amerikkaa yhteiskiertueella. Toivottavasti saisimme täällä pohjolan perukoillakin nauttia heidän musiikistaan livenä, mutta ainakaan vielä Suomea ei keikkakalenterista löydy. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Gekko

Tampereen omaksensa havainnut mediaseksikäs persoona, joka osaa kritisoida, mutta kestää myös kritiikkiä, ja on aina valmis kokeilemaan uutta. Löytänyt kirjoittamisen riemun uudestaan. Rakastaa kutsuja VIP-tapahtumiin ja edukasta valkoviiniä.

Lue lisää