Ajojahti


Ahdistava ja rankka elokuva terrori-iskusta pitää katsojan penkkiin liimaantuneena


Harvoin elokuva pitää katsojaa näin piinallisesti otteessaan. Ahdistusprosentti elokuva alusta loppuun saakka on koko ajan lähellä sataa. Edes elokuvan reilu kaksituntinen pituus ei haittaa, eikä ärsytä. Ja kerrankin amerikkalaiselokuvassa ei kuitenkaan sorruta liialliseen patrionismiin tai ylisiirappisuuteen.

Elokuva esittelee alussa joukon erilaisia ihmisiä. Ensin katsoja on ymmällään keitä nämä ovat, ja miksi moinen prologi. Elokuvan edetessä paljastuu nerokas käsikirjoitus, jossa kukin hahmo löytää roolinsa.

ELOKUVA KERTOO ilmeisen tarkasti vuonna 2013 Bostonin maratonin pommi-iskusta, jossa kuoli kolme ihmistä ja 183 ihmistä haavoittui kotitekoisien pommien metallikuuliin ja nauloihin, jotka oli lisätty tehostamaan räjähdyksen aiheuttamaa vahinkoa.

Elokuva jakaantuu kolmeen osaan. Ensin esitellään henkilöt ja heidän taustansa. Seuraavaksi saamme nähdä itse terrori-iskun ja sen seuraukset, ja loppuosa keskittyy suomalaisen nimensä mukaisesti ”mustalippalakkisen” ja ”valkealippalakkisen” syyllisen jahtaamiseen. Ajojahdissa voimansa yhdistävät Bostonin ja Watertownin poliisivoimat sekä FBI.

Tunnit elokuvan ajojahdissa kuluvat ja katsojaa piinataan koko ajan valtavalla paineella. Käsikirjoitus on niin jouheva, ettei hetkeäkään armahdeta edes hengähdystauolle.

KUVAUS ON suorastaan maagista. Kaikki, mitä kankaalle heijastetaan saa katsojan miettimään, että katsotaanko nyt oikeaa ja aitoa kameratallennetta, vai onko tämä kuvattu vain leffaa varten.

Mark Wahlberg pääroolissa onnistuu jälleen kerran hienosti.

Soundtrack on piinaavan täydellinen.

Ihan lopuksi mennään ehkä hieman siihen jenkki koohotukseen ja avataan tilaa pienelle kyynel silmäkulmaan -meiningille, kun haastatellaan iskusta selvinneitä ihmisiä, ja esitellään heidän tekoraajojaan. Mutta sen antaa anteeksi, koska elokuva on kokonaisuudessaan todella toimiva ja hyvä.

Rankka leffa, joka avaa silmiä meille täällä Suomen lintukodossa. Mutta mieleen jää myös pieni rasistinen ajatus.

Suosittelen hienosta käsikirjoituksesta nauttiville. En suosittele helposti ahdistuville. Ei helppo, eikä kevyt elokuva.

Gekko

Tampereen omaksensa havainnut mediaseksikäs persoona, joka osaa kritisoida, mutta kestää myös kritiikkiä, ja on aina valmis kokeilemaan uutta. Löytänyt kirjoittamisen riemun uudestaan. Rakastaa kutsuja VIP-tapahtumiin ja edukasta valkoviiniä.

Lue lisää