Lucky Luke: Arizona
Pisteet
1.5Arvio

Ensimmäinen Poor Lonesome Cowboyn seikkailu ei sytytä


Tottakai tämä on kultturillisesti hieno teko, että näin Lucky Luken juhlavuotena Egmont kustannus julkaisee ensimmäisen koskaan päivänvalonsa saaneen seikkailun. Se julkaistiin ensin lehtistrippeinä 1946 ja omana albuminaan 1951. Myös toisena tarinana nähtävä Lucky Luke vastaan Sätkä-Sam julkaistiin silloin, tosin se oli lännensankarin seitsemäs esiintyminen jo silloin, ja sen myös näkee piirrosjäljessä.

ENSIMMÄISESSÄ tarinassa Luke jäljittää postivaunuista ryöstettyä kultasaalista, tappelee, joutuu vangiksi ja lopulta saa kaikki rosmot kiinni. Välissä nähdään myös kaksi yhden sivun pätkää, jotka itseasiassa ovat ihan hauskoja. Viimeisessä tarinassa vaarallinen Sätkä-Sam, kaikkien kauhu, paha rikollinen, karkaa vankilasta ja Luke lähtee hänen peräänsä. Loppujen lopuksi ollaan jo pahamaineisen Meksikon rajan tuolla puolen, jossa Luke kohtaa meksikolaisia, härkätaistelijoita ja tietenkin jahtaa Samia. Lopulta sheriffin joukot löytävät Samin rajan oikealle puolelle sidottuna, ja Lucky Luke jatkaa päättymätöntä matkaansa vihellellen ja lauleskellen.

Morris aloitti uransa kirjoittamalla ja piirtämällä humoristisia cowboy-seikkailuita yksin. Myöhemmin hän sai rinnalleen käsikirjoittajaksi René Goscinnyn. Itse väitän, että tuon parivaljakon albumit ja seikkailut ovat niitä parhaita. Edes edellinen Luken albumi ei mua hirveästi lämmittänyt, eikä valitettavasti tämäkään. Tarinat ovat simppeleitä ja täynnä toistoa.

Ensimmäisen tarinan piirosjälki ja tarinan eteneminen vaikuttaa aikansa lasten piirretyistä napatulta. Mieleen tulee Aku Ankka ja Repe Sorsa -pätkät. Kuvallinen kerronta on kankeaa ja etenee hitaasti. Tappelu ja nujakointi kohtaukset ovat kuvakäsikirjoitusmaisia ja perustuvat hyvin paljon fyysisyyteen. Huumoriakin on vielä suht niukasti. Toisessa tarinassa Lucky Luken hahmo alkaa jo näyttämään enemmän meidän tuntemaltamme, mutta piirrosjälki ja eteneminen on vieläkin hidastempoista.

Ei ole minun mieleeni tämä albumi, mutta ihan varmasti Lucky Luken faneille suoranainen aarre ja pakko-ostos. Itse luen mielummin niitä keskikauden lännenseikkailuja.  Mutta kuten sanoin, hienoa, että tämä on otettu rohkeasti julkaisuohjelmaan juhlavuotta kunnioittaen ja vakaampien fanien mieltymykseksi.

Piirrokset ja teksti: Morris
Suomentanut: Mirka Ulanto
Egmont kustannus

Kommentoi

kommenttia