Matthias & Maxime

Järisyttävän seksuaalisesti latautunut elokuva.

Harvoin kokee elokuvissa näin seksuaalisesti jännittynyttä tilaa katsomossa. Tuntui aivan kuin olisi kohta verisuoni poksahtanut päässä. Tässä elokuvassa on niin upea fiilis, että oikein sieluun sattuu. Ranskalaisohjaaja Xavier Dolan on tehnyt meluisan, mutta kauniin elokuvan, koko elämänsä tunteneista ystävyksistä. Ja näyttelee itse myös toisen pääosan sekä vastaa myös loistavasta käsikirjoituksesta.

Matthias (Gabriel D’Almeida Freitas) on uranousussa oleva, muiden kielioppivirheitä korjaava kolmekymppinen mies. Maxime (Dolan) on muuttamassa pariksi vuodeksi Australiaan töihin. Samalla hän selvittelee hankalan, entisen narkkariäitinsä huoltajuus ja raha-asioden edunvalvonta asioita kuntoon. Elokuva etenee muutamista viikoista pikkuhiljaa Maximen lähtöpäivään. 

Vaikka Matt ja Max ovat tunteneet toisensa ihan pikkupojista asti, silti heidän välillään, näin aikuisina, on selkeästi jotain muutakin kuin vain ystäävyys. Ja tuo seksuaalinen lataus on koko elokuvan idea. Vaikka ympärillä pyörii meluavia pilveä polttavia ystäviä ja Matthiaksella on tyttöystäväkin silti katsoja liimaantuu kiinni penkkiin katsoessaan, mihin pisteeseen tarina etenee.

Dolan on käsikirjoittanut hienon elokuvan, jossa on paljon hauskojakin hahmoja, mutta silti tarina on koko ajan odottavalla kannalla, jopa hieman hienosti ahdistavasti. Ohjaajana hän taas saa elokuvaan upean imun ja tunnelman. Paljon puhutaan ja huudetaan ranskaksi, mutta välillä nautiskellaan kauniista suvantokohdista myös. 

Loistavaa musiikkia ja taitavia näyttelijöitä. Myös brittiläinen Harris Dickinson (Beach Rats) tekee elokuvassa mainion sivuroolin.

Itse Dolan ja Freitas pääosissa onnistuvat täydellisesti. Hahmojen välinen jännite on miltei käsinkosketeltava. Tässä on samaa kuin esimerkiksi Brokeback Mountain tai God’s own Country -elokuvissa. Silti se pystyy olemaan täysin erilainen kokonaisuus.

Kaunis, hauska, mutta silti vakava elokuva satuttaa katsojaa ihanasti.