My Hero Academia osat 11 ja 12

4/5

Kohei Horikoshi

Japanista suomentanut: Antti Valkama
Punainen jättiläinen

Sankaritarina muuttuu aikuisempaan suuntaan

Täytyy myöntää, että vaikka olen alusta alkaen pitänyt My Hero Academia sarjasta, se on ollut hyvin epätasainen koko matkansa ajan. Mutta nyt kun sain luettua loppuun osan 12/18, pakko sanoa, että nyt vasta tuntuu, että tarina alkaa saada tuulta siipiensä alle. Nämä kaksi osaa ovat todella hyviä. Ja sinä hyvä lukija, jos vasta nyt hyppäsit kelkkaan, mene ja lukaise aiemmat arvioimani osat aikajärjestyksessä, niin pääset edes vähän kärryille mitä aiemmin on tapahtunut, sillä on tapahtunut todella paljon siitä, kun Izuku pääsi avademiaan sisään… 

Alun loppu, lopun alku 

Tarina alkaa järkyttävän isolla taistelulla hyvän (All Might) ja pahan välillä. Oppilaiden mielessä pyörii kysymys: saavatko he taistella ilman lupaa? Melkein puolet Kaminon kaupungista on kärsinyt tuhoja taistelun tuoksinnassa. Media ja yleisö seuraa tapahtumia silmä kovana. Sankarit ovat mukana pelastustoimissa. 

Hurjan tappelun jälkeen All Might kertoo Izukulle keskittyvänsä tämän kykyjen kouluttamiseen ja vahvistamiseen. Yllättäen tarinaan saadaan myös Izukun äiti, joka ei enää halua päästää poikaansa kouluun, koska pelkää tämän hengen puolesta. All Might kuitenkin saa taivuteltua äidin. Mutta sekä All Mightin ja Izukun korvissa kaikuvat äidin sanat: ”pysykää elossa”. 

Kirja numero 12 keskittyy pääosin kehittämään sankarioppilaidemme oikkuja, sekä suunnittelemaan kunkin omaa erikoitekniikkaa. Myös asujen parentelu on vahvassa roolissa. Loppuosa, kuten ilmeisesti myös ainakin seuraavakin osa menee sitten siinä, kun oppilaat taas taistelevat kaikki toisiaan vastaan, yrittäen läpäistä koetta, joka antaa heille tilapäisen sankarilupakortin. 

Vaikka taistelua on nähty aiemmissa osissa paljon, ja näissäkin sama kaava toistuu, silti Horikoshi on tarinassaan noussut jotenkin aikuisemmalle levelille. Tarina aikuistuu ja kehittyy, niin kuin sankarimmekin. Samalla piirrostyyliin on tullut osittain lisänä lyijykynämäistä pehmeyttä. Tämä on erittäin miellyttävä kehityssuunta. Ja vaikka huumoria on ollut alusta alkaen, senkin osuus on lisääntynyt. 

page2image29187392

DIYSNI-Land (Do it yourself -maa) 

”Eikö tuosta nimestä haasteta oikeuteen?” 

Tästä on hyvä jatkaa. Mukana kirjoissa on myös alkuperäisen sarjan kunnioitettava nro 100. Hyvää mangan mäiskettä. Odotellaan mihin viimeiset kuusi numeroa meidät vielä ehtivätkään viedä?

Kommentoi

kommenttia

Write a Review

Lue lisää