Tyylikästä panemista tyttöjen kesken


Näitä tyttöjä ei panna halvalla. He panevat positiivisella asenteella miehisessä olutmaailmassa.


[dropcap size=big]T[/dropcap]ämän mahtavan idean äiti, ”Beer Mamaksi”, itseään kutsuva Laura Weckström, on valinnut haastattelupaikaksi hyvistä oluista tunnetun Tampereen Kauppakadulla sijaitsevan Kievari Kahdet kasvot. Varmalla otteella Laura valitsee ensimmäisiksi haastattelun aikana maisteltaviksi oluiksi Sori Brewing Investorin Ipan ja Donut islandin ja Hiisi panimon yhteistyön hedelmän Grapefruit Gosen, vahvasti greipiltä tuoksuvan ja maistuvan oluen.

Heti herääkin kysymys, että vaikuttiko greippioluen valintaan Lauran mieltymys lonkeroon? Ei kuulema vaikuttanut.

Itselläni on ollut ilo tuntea Laura jo yli kymmenen vuotta, joten arvasin, että vaikka tässä ihan oikeaa ja vakavaa haastattelua tehdään, seuraavasta parin tunnin juttutuokiosta ei tule varmasti ryppyotsaista ja tylsää. Hyvät oluetkin kertovat, että juttua tulee piisaamaan.

Mistä siis on kyse?

Lonkerosta uskalsin kysyä sen vuoksi, koska olen aina muistanut Lauran viehtymyksen tuohon harmaaseen juomaan sekä myös siidereihin. Mikä siis sai ”siideri- ja lonkeropissiksen” kääntymään oluiden maailmaan?

Jopa niin uskaliaasti, että kymmenen vuoden työt lentokentillä loppuivat, ja hyppy tuntemattomaan, melkein tyhjän päälle uskaliaasti tuli tehtyä. Elättääkö oluen panemisella itsensä? Miten tytöt pärjäävät näinkin miehisellä alalla?

Lähdetään kuitenkin alusta

[column size=two_third position=first ]Mennään tuonne noin neljän vuoden päähän. Laura ja hänen miesystävänsä taikuri ja mentalisti Jose Ahonen ovat kutsuneet joukon ystäviään ja minutkin kotiinsa maistelemaan kotipanimon tuotteita.

Esillä on neljää Josen panemaa olutta ja yksi Lauran panema siideri. Heti huomaan pullotettujen juomien ihanat etiketit. Niissä seikkailee Lauran Tuutikki-koira. Ja hyviltähän nuo juomat maistuvat. Tämä taisi olla Laurallekin ensi askel panemisen maailmaan.

Tällä hetkellä tarkkaan valituista pubeista ja ravintoloista löytyy Josen ja Lauran Surfing Dog 2 ipaa. Kesällä Vaasassa pantiin paljon parvekkeella. Merikotkat lensivät taivaalla ja partsilla jauhettiin maltaita. Ensin pano, sitten juominen.[/column]

[column size=one_third position=last ]Heti huomaan pullotettujen juomien ihanat etiketit. Niissä seikkailee Lauran Tuutikki-koira. [/column]

Naisnäkökulma

Viime vuonna Laura kuitenkin sai idean rampatessaan kahden kodin, Tampereen ja Vaasan, jossa työpaikka oli, väliä. Jos markkinoille saisi täysin tyttöjen suunnitteleman ja ideoiman ja pannun oluen.

Yksin paneminen on kuitenkin rankkaa hommaa. Helpompaa harjoittaa sitä pienellä joukolla.  Eikä paneminen saa olla ryppyotsaista hommaa. Täytyisi löytää hyvä porukka.

Aluksi tarjottiin panimolta mahdollisuutta panna vain öisin. Ihan jokaiselle ei kuitenkaan voi heittää kysymystä: lähtisiks sä paneen mun kans öisin?

Nimikin oli jo valmiina. Tytötkin panee.  Loistava nimi, joka hauskassa kaksimielisyydessään on yksinkertaisen nerokas ja toimiva. Mukaan Laura sai kaksi ystäväänsä ensipanijat Linda ja Anette.

Tieto–taito

Nyt tämä kolmikko levittää oluenpanennan ilosanomaa ympäri Suomea, ehkä kohta tulevaisuudessa jopa ympäri maailmaa?

Suomella kun muutenkin olisi ihan hyvät mahdollisuudet kohota yhdeksi maailman johtavaksi olut maaksi, koska meiltä löytyy yksi maailman harvinaisuus,  Lammin sahti -muinaisolut. Ja nykyään käsityöläispanimoiden olut kirjo alkaa olla huikean tasokas ja laaja.

Suomessa he ovat alansa pioneereja, eikä maailmallakaan ole kovin montaa tyttö- tai naispanoryhmää.

Vaikka aikojen alussa oluen paneminen oli nimenomaan naisten hommaa, jossain vaiheessa miehet valtasivat alan, mutta onko nyt aika vallata ala takaisin naisille? Ainakin pieni osa. Tytöt käyttävät häikäilettömästi hyväkseen naiseuttaan. Tilanne panimoilla on vähän sellainen ”nainen autokaupassa” -tilanne. Kun kerran miehiselle alueelle on tultu, saa leikkiä hieman yksinkertaista ja tietämätöntä. Eli alussa kysymyksiä panimomiehille riitti.

Lauralle panoprosessi on jo melkein valmiin yliopistokoulutuksen takia mielenkiintoinen. Lauralla nimittäin on vahva mikrobiologian ja kemian tietous, siksi hän tasan tarkkaan tietää mitä prosessin aikana tapahtuu. Ja koska Laura on idean äiti, hän pitää langat käsissään, mutta tyttöjen oluet kuitenkin suunnitellaan tasa-arvoisesti yhdessä. Koekeitokset suunnitellaan, pannaan ja maistellaan yhdessä. Sitten taas reseptejä muutetaan, koepannaan ja maistellaan.

Oluen suunnittelu ei ole mikään ihan helppo juttu. Itse hämmennyin, miten paljon Laura tietää oluista. Jo pelkästään edessämme olevien oluiden tuoksusta ja mausta hän pystyy kertomaan niistä kaikenlaista nippelitietoa. Pitää tietää maltaista, humalasta, kantavierteestä ja kaikesta mahdollisesta.

Panoprosessi kuin hyvä biisi

[column size=two_third position=first ]Laura omaa muusikko taustan, hän soitti pitkään suomen ensimmäisiin lukeutuvassa Nerdee-bändissä. Ja oluen panoprosessia hän vertaakin musiikin tekemiseen.

Ensin on fiilis, tunnetila tai idea tarinasta. Sitten tämä yritetään siirtää reseptiksi. Miettiä humalat ja maltaat ja ne vivahteet, täydellisen biisin tai oluen pohjalle.

Sitten päästään tekemään koekeitoksia. Pienillä eroavaisuuksilla niitä tehdään vaikkapa 1-10 versiota. Sitten vaan odotellaan. Oluesta riippuen kypsyminen tarvitsee 4-7 viikkoa. Sitten maistellaan, mietitään, lisätään vähän sitä, vähennetään vähän tuota, ja taas uudet keitokset porisemaan.

Vihdoin kun resepti on hiottu valmiiksi, sitä lähdetään toteuttamaan panimolle. Tytöt ovat aina mukana panimolla tositoimissa, kun erää aletaan lopulta valmistaa. Helposti siinä vierähtää kolme vuorokautta kumppareissa ja työhaalareissa. Sitten vaan jäädään odottelemaan ja toivotaan, että kaikki menee hyvin.[/column]

[column size=one_third position=last ]Ensin on fiilis, tunnetila tai idea tarinasta. Sitten tämä yritetään siirtää reseptiksi.[/column]

Tyttöjen ensimmäistä olutta punertavaa indian red alea Crimsonia piti alunperin tehdä kolmesataa litraa, mutta suuren kysynnän vuoksi sitä kuitenkin tehdään kolme tuhatta litraa. Ja lisää on luvassa. Tytöillä homma ei todellakaan jää tähän. Tarkoitus ja tavoite olisi tuottaa jopa satatuhatta litraa tämän vuoden aikana. Muutamien panimoiden kanssa yhteistyöstä on jo sovittu.

Seuraava olut on jo työn alla ja mahdollinen panimokin on selvitetty. Kesäksi pitäisi saapua myös kauppavahvuinen keskiolut. Siitä mihin kauppoihin olut tulee myyntiin, ollaan vielä ihan hyst hyst.

Mutta esimerkiksi otin asian esille asioidessani Alkossa, jolloin myyjä kertoi, että tyttöjen oluita on jo nyt kyselty paljon. Tällä hetkellä vielä odotellaan starttiraha päätöstä ja Y-tunnusta, niin homma saadaan pyöräytettyä kunnolla käyntiin.

Ilmiöiden luominen

Koska tytöillä ei ole omaa panimoa, eikä sellaista ole edes suunnitteilla, he kutsuvat itseään mustalaispanimoksi, eli käydään panemassa muissa panimoissa. Idea markkinoinnista eli ilmiö, niinkuin tytöt sitä itse kutsuvat ja reseptiikka myydään panimolle. Sitten lopulta valmiista tuotteesta jää osa tuloista panimolle ja osa tytöille.

Edelleen etiketit ovat tärkeitä. Ne suunnittelee Joni, joka ottaa helposti kopin tyttöjen ideoista. Ihmisen ostopäätökseen kuitenkin etiketti vaikuttaa yllättävän paljon.

Lisää bisseä!

Tässä vaiheessa olemme puhuneet toistemme päälle jo suu vaahdossa eli on aika ottaa seuraavat haastattelujuomat. Eteemme tulee Fullers ESB champion ale ja Donut Islandin Musta Munkki Imperial stout (Hiisi panimon tuote).

ESB:in Laura valitsi kuulema siksi, että aikaisempien oluiden jälkeen tuo hyvinkin brittityylinen ale maistuu jopa liiankin iisiltä. Musta munkki onkin sitten jo lähelle kymmenen prosenttista ja siitä pystyy maistamaan hillomunkin. Alkoholi jopa maistuu läpi.

Tästä on hyvä jatkaa.

Naispuolinen Michael Jackson?

[column size=two_third position=first ]Onneksi trendi on kääntynyt peruslaagerin kittaamisesta pienpanimoiden käsityöoluiden juomiseen. Ilmiö on jopa rinnastettavissa lähiruuan ja raakasuklaan suosimiseen. Olut on tuoretuote, jonka kotona paneminen on helppoa. Nykyään kotona pystyy valmistamaan helposti jopa parempaa olutta kuin kauppojen hyllyiltä on ostettavissa. Ja oluiden maistelu on hauskaa ja rentoa, eikä niin hifistelyä, kuin esimerkiksi viinien kanssa snobbailu. Toki suomalainen saunaolut on ja pysyy. Se on yleensä se peruslaageri jano- ja viilennysjuomaksi.

Aluksi Laura löysikin hedelmäiset aromikkaat oluet. Sittemmin skaala on laajentunut kaikenlaisiin oluisiin. Kaikkea kiinnostaa maistella. Miksikään naispuoliseksi Michael Jackoniksi (olutikoni, joka on krjoittanut monta olutkirjaa, ei se laulaja) Lauralla ei ole aikomusta tulla, mutta aina reissatessa, oli se sitten koti tai ulkomailla, on tarkoitus maistella useita oluita. Ja vaikka löytäisikin täydellisen, todella hyvän oluen, siihen ei saa jäädä, vaan maistella seuraavaa. Maailmassa kuitenkin oluita riittää. Ja maistelu reissuja tytöt aikovat jatkossa tehdäkin. Olut on iloinen asia.[/column]

[column size=one_third position=last ]Ilmiö on jopa rinnastettavissa lähiruuan ja raakasuklaan suosimiseen.[/column]

Panokurssit

Tytöt järjestävät myös panokursseja tytöille ja naisille. Mikä olisi sen hienompaa, kuin vaimo tai tyttöystävä, joka yllättää miehensä itse pannulla oluella. Eikä myöskään pidä unohtaa tyttöjen avoimuutta ja nykyaikaista ajattelua. Naisparit ovat myös enemmän kuin tervetulleita. Tarkoituksena tässäkin on jakaa panemisen ilosanomaa ja edistää käsityöalueiden löytämistä. Varsinkin kun naiset ovat tässäkin miehiä huolellisimpia ja tarkkoja.

Hyvä vastaanotto

Tietenkin kynnys lähteä ajamaan tyttöjen olutta oli suuri. Mutta yllättäen palaute onkin ollut pääasiallisesti melkein täysin positiivista. Panimot ovat ottaneet tytöt lämmöllä vastaan, ja nyt asia on kääntynyt jo niinpäin, että panimoista otetaan yhteyttä tyttöihin.

Laura sanookin, että jos kaikki ihmiset keskittyisivät yhteiseen kivaan tekemiseen kaikenmaailman someraivon sijaan, Suomi saataisiin nousuun. Tänne tarvitaan positiivisuutta. Yksi asia tyttöjä kuitenkin harmittaa suomen byrokratia koukeroissa.

Miksi pienpanimoilla ei saa olla ulosmyyntiä? Nämä ovat kuitenkin käsityöoluita, ei niitä ole tarkoitettu perseet olalle vetämiseen, vaan nautiskeluun. Liikaa holhousta. Tällainen tukisi hienosti suomalaista olutkulttuuria, juurikin siihen maistelukulttuurin suuntaan.

Mistä tavoittaa?

Brewcats löytyy Facebookista ja itseasiassa tyttöjen nettisivuosoitekin vie tällä hetkellä suoraan FB-sivuille. Sillä on pärjätty ainakin tähän saakka ja virallisia nettisivuja ei vielä ole tarvittu.

FB-sivut ovat ahkerassa käytössä. Sieltä löytyy tarvittavat tiedot milloin oluita saa ja mistäkin. Videoita on myös runsaasti. Tytöt myös vastailevat sinne lähetettyihin kysymyksiin kun vain ehtivät. Kuulema paljon kysymyksiä panemisesta tulee miehiltä. FB:n kautta kynnys kysyä on sen verran matalampi.

Tyttöjen ei ole tarvinnut toimintaansa mainostaa. Kaikki on mennyt ensin puskaradion kautta ja sittemmin mediapuskaradion kautta. Haastatteluja on annettu radioihin, lehtiin ja olut-bloggareillekin.

Bileet!

Milloin siis pääsemme ensimmäisen kerran nauttimaan ensimmäisestä Brewcatsien oluesta? Tamperelaisilla on tähän ensimmäisenä mahdollisuus koko maailmassa. Lanseeraustilaisuus on Public House Huurre ravintolassa perjantaina 19.2 klo 19 alkaen. Ja heti seuraavana päivänä, eli lauantaina 20.2 Helsingin BrewDog ravintolassa.

Näistäkin lisätietoa löytyy tyttöjen FB-sivuilta. Tässä vaiheessa haastattelu onkin ohi, mutta aiomme mennä vielä maistelemaan Surfing Dog 2 ipaa. Tyttöjen omaa olutta mielenkiinnolla ja himoiten odottaen.


Lista paikoista, mistä ensimmäistä oluterää saa. Niin kauan kuin sitä riittää.


 

[column size=one_third position=first ]

  • Ukkometso Tampere
  • Olutravintola Birger Hämeenlinna
  • Gloria Tampere Tampere
  • Kaijakka Tampere
  • Maja/Talo Tampere
  • Bar Loosister Helsinki
  • Huurre Tampere
  • Little Pub Vaasa
  • Pub Vaappuva Ankka Espoo
  • Gloria Joensuu Joensuu
  • Malja Olutravintola ja viinibaari Kuopio
  • Anniskelukahvila Tiirikkala Turku
  • Brygga Lahti
  • Tommyknocker craft Beer Bar Helsinki

[/column]

[column size=one_third position=middle ]

  • Bryggeri Helsinki
  • Ravintola Kirjakauppa Pori
  • Bierstube Kuopio
  • Revolution Jyväskylä
  • Ravintola Mullikka Helsinki
  • Pub Kolumbus Joensuu
  • Olutravintola Harry’s Jyväskylä
  • Bar4 Turku
  • Bar Backyard Ylöjärvi
  • Olutravintola Oljenkorsi Helsinki
  • Stage & Villi Kankaanpää
  • Hostina Piimälinna Joensuu
  • Gloria Kuopio Kuopio
  • Brewdog Helsinki
  • One pint pub Helsinki
  • Ravintola Tuoppi Tampere

[/column]

[column size=one_third position=last ]

  • IHKU Tampere
  • Körrintupa Vesivehmaa
  • Kuikka Helsinki
  • Ravintola Tehdas Orimattila
  • Teatteriravintola Joensuu Joensuu
  • Rotterdam Helsinki
  • William K. Kurvi Helsinki
  • William K. Mannerheimintie Helsinki
  • William K. Sello Espoo
  • William K. Annankatu Helsinki
  • William K. Tennispalatsi Helsinki
  • Olhus Stockholm Helsinki
  • Olhus Helsinki Helsinki
  • Olhus Kobenhavn Helsinki

[/column]


 

Gekko

Tampereen omaksensa havainnut mediaseksikäs persoona, joka osaa kritisoida, mutta kestää myös kritiikkiä, ja on aina valmis kokeilemaan uutta. Löytänyt kirjoittamisen riemun uudestaan. Rakastaa kutsuja VIP-tapahtumiin ja edukasta valkoviiniä.

Lue lisää