Mustanaamio Noir
- Sarjakuvat
- Toimitus
- 29.12.2019
- 2620
- 4 minutes read
Egmont kustannus
Naamiosankarin seikkailuja kaupungin yössä
Toisinaan Mustanaamio poistuu viidakosta ja liikkuu kaupungin kaduilla kuin kuka tahansa meistä
vanha viidakon sanonta.
Siitä tässä hulppeassa Mustanaamion seikkailukokoelmassa on kyse. Nyt ei mäiskitä rosvoja viidakon kätköissä, eikä seikkailla vanhojen merirosvo Mustanaamion saappaissa. Nyt laitetaan päälle trenssitakki, hattu ja tummasävyiset lasit. Seuranaan hänellä usein on kuitenkin Devil-susi, jota monesti väärin koiraksikin luullaan.
Kirja sisältää viisi pidempää tarinaa, mainion Andreas Erikssonin esipuheen, ja kirja päättyy kahden sivun mittaiseen Erikssonin käsikirjoittamaan ja Nick Rochen kuvittamaan lyhyeen, mutta mielenkiintoiseen tarinaan. Nick Roche on ainakin minulle tuttu enemmänkin Marvelin tallista. Ainakin Kostajia muistelen hänen piirtäneen.
Viidestä tarinasta neljä on hieman vanhempia (vanhin vuodeltan 1962), hyvin paljon klassisempia Mustanaamio-tarinoita. Useammat niistä on julkaistu alunperin jatkotarinoina sanomalehdissä. Tarinoita yhdistää tosiaan, se, että Mustanaamion teryleenikokovartaloasua nähdään vähän vähemmän, ja hänen trenssitakkiaan paljon enemmän. Kaupungissa liikutaan, ja satamien varjoissa. Tarinoissa yleensä on jonkinlainen rikollisliiga taustalla, joiden on lopulta kohdattava vaeltavan aaveen kohtalokas nyrkinisku. Myös salaperäisiä naisia, ja femme fataleja pyörii kuvioissa.
Kuka oikein olet? Poliisi?
Vielä pahempaa.
Sarjakuvakirjan ensimmäinen tarina oli itselleni kovastikin mieleen, koska nuo klassisemmat (useat itse Lee Falkin käsikirjoittamia) ovat hieman löysiä, ja turhankin klassisia. Outo muukalainen avaustarinassa on kuitenkin sellaista nykyajan potkua. Se on synkkä, hyvin väkivaltainen, mielenkiintoinen ja hyvin käsikirjoitettu (Idi Kharelli). Kuvituksesta vastaa Hans Lindahl. Tarina on aiemmin julkaistu Mustanaamio-lehdessä 5/1987. Ja vaikka tarina onkin jo yli 30 vuotta vanha, se hyvinkin voisi edustaa nykyaikaista Mustanaamio sarjakuvaa. Valitettavasti en tiedä, millaisia uudemmat Mustis-julkaisut ovat, mutta voisin kuvitella tummuuden menneen tähän väkivaltaisempaan suuntaan. Tässä tarinassa jopa oikeasti kuolee ihmisiä.
Kirja on mainio paketti Mustanaamion niin vanhoille, kuin tulevillekin faneille. Se antaa hyvän läpileikkauksen tästä Vaeltavan aaveen toisesta, synkemmästä, kaupungissa tehtäviä suorittavasta puolesta.
Ja nyt täytyy kyllä oikein erikseen kehua tämän 130 sivuisen sarjakuvakirjasen ulkoasua. Mustat kannet, mustilla, heijastavilla teksteillä ja kuvilla, sekä mattapinnalla ovat kerrassaan upeat ja tyylikkäät. Tällainen kirja tuntuu käsissä hyvältä ja näyttää todella tyylikkäältä.
Hienoa. Mainio lukupaketti.