Teräsmies – Toinen osa: Salaisuuksia ja valheita

SUPERMAN 02_FI-frontcover_Pagina_1

Kryptonilaisen seikkailut maapallolla jatkuvat.

Tässä vaiheessa kannatta lukaista myös ensimmäisen osan arvio. Tekijätiimiä on hiukan muokattu. Nyt käsikirjoituksesta vastaa alussa Giffen ja kuvituksesta Jurgens. Ja myöhemmin Jurgens ja Merino. Mukana on jälleen kuusi jenkkilehden numeroa ja lisäksi yksi vuosijulkaisu numero, eli tämä opus on hieman paksumpi kuin ensimmäinen osa. Ja jälleen hienosti annualin myötä, tarinakokonaisuus saadaan yhteen kokonaiseen pakettiin, eikä turhaa juonenodottelujatkumoa näin ollen pääse syntymään.

Kuvitus ja tussaus jatkavat edellisen kirjan selkeällä linjalla. Kaunista ja suht yksinkertaista viivaa. Myös juonellisesti jälleen kerran liikutaan siellä 80-90 luvun simppelissä hengessä. Onpahan tarinaan saatu myös pientä kylmänsodan henkeäkin. Hieman tarinoiden väleissä myös herätellään uusia ihmissuhdekiemuroita henkiin, kun Metropolissin saapuu Loisin sisko Lucy. Kumman kanssa Clarkilla alkaalopulta sydän sykkimään?

Kaksi ekaa tarinaa esittelee demonisen suurpahiksen nimeltä Helspont, ja kuten lopun annualista saamme havaita, Teräsmies tulee tämän herran vielä useasti kohtaamaan, Teristä kun nääs viedään kuin märkää rättiä. Tarinat kolme ja neljä alustavat kirjan loppuhuipennusta, mutta esittelevät myös ”hiukan” isänrakkautta vaille jääneen naispuolisen superrikollisen nimeltä Piina. Hänen supervoimansa on koskemattomuus, koska sellaista hän ei isänsä puolelta saanut. Noh, hieman kaivamalla kaiveltua sanoisin.

Vitos- ja kutostarinoissa päästään sitten suomen itärajan taakse. Neuvostoliitto havittelee omaa superasettaan, ja sellainen löytyykin aikarepeämän toiselta puolelta. Ongelma on, että tämä Predatormainen hirviö lahtaa pari tutkimuskeskuksellista ja yhden kaupunginkin ihmiset siinä sivussa. Ja ainoa kuka tämän monsterin voi pysäyttää on tietenkin Teräsmies.
Lopuksi sitten jo mainitsemani annual julkaisu, joka antaa hieman taustaa Helspont hahmolle.

Hyvää ja ihan mielenkiintoista luettavaa. Välillä kyllä pahastikin häiritsee Teriksen siniset ajattelulaatikot, joista ei meinaa mustaa tekstiä saada luettua, ja varsinkin viimeisen tarinan violetit puhekuplat. Mutta lisää tällaista kiitos.

Tiimi: Dan Jurgens, Keith Giffen, Jesus Merino
Suomennos: Antti Koivumäki
RW kustannus

Gekko

Tampereen omaksensa havainnut mediaseksikäs persoona, joka osaa kritisoida, mutta kestää myös kritiikkiä, ja on aina valmis kokeilemaan uutta. Löytänyt kirjoittamisen riemun uudestaan. Rakastaa kutsuja VIP-tapahtumiin ja edukasta valkoviiniä.

Lue lisää