Baywatch
Pisteet
3.5Arvio

Tyrskyt pauhaavat, paljon hidastettua kuvaa ja ryntäät pomppivat, kun hengenpelastajien uusi sukupolvi pistää tuulemaan.


Noin kuusitoista vuotta ja yksitoista kautta myöhemmin on oiva aika herättää Baywatch-ranta uudelleen henkiin, kera täysin uuden köörin.
Painotan taas sitä, että en ole komedioiden ystävä, enkä koskaan ole alkuperäistä sarjaa katsonut kuin pari muutaman minuutin pätkää. Ylätyksekseni tämä leffa minua kovin nauratti. Ihan positiivisessa mielessä. Käsikirjoitus on, kuin siihen olisi yritetty ympätä kokonainen tuotantokausi vajaaseen parin tunnin leffaan, mutta onneksi vitsit pääasiallisesti ovat uudehkoja ja naurattavia. Vaikkakin pitkälti mennään tissi/pippeli osastolla.

Joka vuotiset hengenpelastuskaartiin mukaan pääsy kisat päätyvät niin, että pullea poika Ronnie (Jon Bass), älykkö kaunotar Summer (Alexandra Daddario) ja olympiauransa pilannut entinen uimari, joka haluaa sooloilla joka paikassa Matt (Zac Efron) pääsevät tiimiin. Tiimiä isällisellä ja järeällä kädellä johtaa Mitch (Dwayne Johnson).

Pian rannalle alkaa huuhtoutua huumepussukoita ja ruumiita. Viereisen yökerhon omistajattarella tuntuu olevan sormet pelissä.
Koko pelastajakaarti alkaa selvittää rikosvyyhtiä kuin parhaimmatkin salapoliisit. Samalla kun poliisivoimat eivät saa mitään aikaiseksi.
Tietenkin tämä on myös samalla Mattin kasvutarina sooloilijasta joukkuepelaajaksi.

Eli juoni nyt ei todellakaan ole kummoinen, mutta sarjatulella vitsiä heittävä dialogi hauskuuttaa, jopa niinkin paljon, että suomentaja ei pysy perässä. Lisäksi koomiset tilanteet saavat katsojan purskahtelemaan. Oma lempikohtaukseni kokonaisuudessaan oli hillitön vierailu ruumishuoneella. Lisäksi kun lisätään mukaan muka draamaa ja muka vakavia kohtauksia, lempeäkään unohtamatta, kokonaisuus on toimiva.

Näiltä näyttelijöiltä ei mitään Shakepeare tulkintoja odota, he ovat omassa lajissaan tällaisessa hömpässä, ja pääosassahan ovatkin heidän vartalonsa. Soundtrack on turboahdettu täyteen kesäisiä renkutuksia. Hidatetut kohtaukset varmaan tuovat leffalle lisäpituutta vartin verran, mutta sekin kuulunee tähän genreen. Johnsonista olen alkanut pikkuhiljaa pitää, silti leffan pullea poika Bass nousee leffan parhaaksi ja hauskimmaksi näyttelijäksi.

Aurinko paistaa ja aivot sulavat. Juuri sellainen hyväntuulinen kesäleffa. Pisteet annan tälle siinä omassa ”komedia kategoriassa”. Ihan näin paljoa tämä ei saisi tähtiä ”oikea leffa kategoriassa”.

Kommentoi

kommenttia