Hamlet

3.5/5

Kuvassa Saska Pulkkinen ja Inke Koskinen.
Kuva: Kari Sunnari.

Saska Pulkkinen on guru

Millään muilla sanoilla tätä kritiikkiä ei voisi edes aloittaa. Niin se vain on. En kyllä keksi TTT:n näyttelijöistä tällä hetkellä ketään muuta täyttämään tuota hienoa ja vaativaa pääroolia. Harmi sinänsä ettei Shakepearensa tunteville juonikuvio ei tietenkään tuo mitään uutta. Mutta lyhyt kertaus tietämättömille, parasta Kauniit ja rohkeat -kamaa.

Hamletin äidin veli on myrkyttänyt Hamletin isän, ja näin päässyt valtaan Tanskan maalle. Nainut Hamletin äidin ja arkailee ja jopa hieman katuilee tekoansa, ottaen kontaktia Jumalaan. Hamlet kohtaa isänsä haamun, joka kertoo tapahtuneesta, ja Hamlet päättää kostaa isänsä kuoleman. Ja sitten kaikkia 1600-luvun kieroiluja tuotuna Dallas- ja Dynastiamaisesti tähänkin päivään. Rock-musikaalina Hamlet on ehkä se ainut tapa, millä Hamlettini haluan tarjoiltavan. 

Ote on musiikintäyttämä, verevä, humoristinenkin ja sopuisa. Silti edelleen tekstinä ja näytelmänä  liian pitkä, ja sitä rockia olisi voinut olla enemmänkin. 

Eeva Kontu, Jarmo Saari, ja Varre Vartiainen ovat säveltäneet Shakespearen hienosti, mutta hieman löysästi. Hieman sitä prkeleen rock-asennetta ja kierroksia olisi voinut lisätä. Musiikkia voi kuunnella etukäteen Spotifyssä Hamlet and His Gravediggers EP:nä, jolla fiittaavat rockkummit Maija Vilkkumaa ja Ismo Alanko. Olisipa hienoa, jos musiikki tulisi näyttelijöiden esittämänä kuultavaksi samaan tapaan kuin upea Viita-teos.

Lavastus, äänet, puvustus ja bändi toimivat takuuvarmalla otteella. Varsinkin näistä nousee silmiähiveleväksi upeudeksi Kimmo Viskarin ideoima puvustus, joka on jotain mainiota välitilaa uuden ja vanhan välimaastossa. Tarkkasilmäisimmät katsojat saattoivat havaita epookkia ja tätä hetkeä yhdistelevässä puvustuksessa viitteitä niin Rick Owensiin, Virgil Ablohiin sekä yksityiskohtia, jotka toivat mieleen Ludovic De Saint Sernin vaatteet.

Ohjaajan henkseleitä pääsee nyt paukuttamaan itse teatterinjohtaja Otso Kautto, ja varsin sujuvan ja suurieleisen spektaakkelin hän meille silmiemme iloksi luokin. Toki sieltä kuultaa läpi sellainen pieni pienempien lavojen ohjauksiin totuttu kotikutoisuus ja liiankin selkeäkielisyys. Mutta nämä aaltoilevat vinhasti upeiden koko lavan täyttävien kauniiden kokonaisuuksien kanssa. 

Petra Karjalaiselle ja Jari Aholalle annetaan hieman liiankin vähän tilaa lauluosuuksissa. Ne he olisivat tunnetusti klaaranneet upeasti, ja klaaraavat nytkin, kuin myös vakaan näyttelemisen. Esimerkiksi Gertruden (Petra Karjalainen) ja Hamletin (Saska Pulkkinen) kohtaus heti väliajan jälkeen oli oikeasti koskettava näyttelijäntyöllisesti. Haudankaivajien kohtauksessa oli upeaa näyttävyyttä, joka tuo mieleen Tim Burtonin karun kauniin kauhumaailman.  

Traagisen Ofelian roolin suorittaa hienosti Inke Koskinen. Pidin hänen liikekielestään ja puheellisesta ulosannistaan valtavan paljon.

Liikekielestä puheen ollen. Yksi huomattava syy jälleen kerran jaksaa katsoa Hamlet on Tero Saarisen (ja Satu Halttusen) luoma liikeidentiteettiys näytelmään hahmojen liikunnallinen ja liikeradallinen anti varpaista sormenpäihin asti oli upeaa, ja mielenkiintoista seurattavaa. Tässä kohtaa kiitän ja kumarran.

Kiitän ja kumarran myös isosti ja suuresti ihastuttavalle ja aidolla riemulla ja ilolla tuntemalleni Saska Pulkkiselle. Mä olen joskus kirjoittanut susta johonkin kritiikkiin, että ”tästä jätkästä kuullaan vielä”, ja nyt kuultiin taas. Kiitos.

Saska tekee Hamletin roolin sillä pikkutarkkuudella, kun häneltä kaikki aiemmatkin roolit on totuttu näkemään. Täydellisesti. Voisin vannoa, että tähän näyttelijään vastanäyttelijä voi aina luottaa.

Se mikä pienesti laulannassa menetetään, se korvataan kauniilla ja selkeällä artikulaatiolla ja aivan uskomattomalla kehonhallinnalla ja motoriikalla. Ihan mahtava Hamlet! Näin me sen haluamme nähdä! Kiitos! Hieno kokemus, joka ei kuitenkaan tällaista vanhaa jurmua ihan lämmittänyt. Liikaa pituutta, liian vähän iskevää musaa, mutta kaunista katsottavaa. Viihdyttävää monen ikäiselle.

Ja vielä pakko mainita TTT:n upeasta korona-ajasta johtuvista toimenpiteistä. Kaikki oli hoidettu hienosti, rauhallisesti ja miellyttävästi. Tuli turvallinen olo käydä teatterissa. Ja ihanaa kun sain tulla ja olla.

Kommentoi

kommenttia

Write a Review

Lue lisää