Kaksi vahvaa teatteria yhdistävät upeasti voimansa


Olen vanha Tanssiteatteri MD:n vakiokatsoja ja fani. Nykyisin palvon myös Teatteri Siperiaa ja heidän tuotoksiaan. Noin vuosi sitten kuulin jo huhuja heidän yhteistyöstään ja olin pöyristynyt. Nyt isketään joko kirves kiveen tai saamme jotain säkenöivän upeaa. Onneksi jälkimmäinen toteutui.

TÄLLÄ KERTAA teen arvioinnissani poikkeuksen, enkä anna esitykselle tähtiä. Syystä että tätä esitystä ei voi arvioida tähtimittarein. Se on kokemus, jonka jokainen kokee henkilökohtaisella tähtipölyllään. Esitys seuraa useaa kohtausta. Alussa kuulemme opinto-ohjaajan ja nuoren unelmia, ajatuksia ja toiveita. Pian näyttämön täyttävät tanssijat, sekä näyttelijät. Saamme seurata Unelmien Leijonanluola -tosi-tv ohjelmaa, näemme miten ihmiset kaupunkikuvassa kohtaavat, ja miten tosi elämä kohtaa nuorten, sekä aikuistenkin haaveet ja unelmat. Jopa katsojienkin.

Teos on koreografisesti upea liikkeellisesti. Siitä kiitos Samuli Roiniselle. Ohjauksesta vastaa vieraileva Piia Peltola, joka koko työryhmän kanssa on luonut lumoavan, välillä ahdistavan, mutta kuitenkin kauniin tarinan meistä kaikista ja meidän unelmista. Erikseen olen ehtinyt kehua sekä MD:n tuotantoa että Teatteri Siperian teoksia. Nyt kehun kaikkea ja kaikesta.

Siperian Tuukka Huttunen ja Marika Heiskanen tuovat tanssiteatteriin eloa ja piristystä upeilla liikunnallisilla ilmeisen tarkoin harjoitelluilla liikehdillään. Mutta omilla taidoillaan toteutettuna. Mutta verbaalisesti ja laulullisesti tämä parivaljakko on omillaan.

MD:n porukka taasen pääsee näyttelemään, puhumaan ja olemaan muuta kuin tanssija. Se on hienoa. Suvi Eloranta ja Anniina Kumpuniemi ovat MDn voimahahmoja jälleen kerran koreografisesti näyttämöllä. Pidin valtavasti Riikka Papusen vaikuttavasta lavakarismasta ja läsnäolosta koko esityksen läpi. Ja vieraileva Miro Puranen on jotain mitä en vain voi käsittää. Fysiikaltaan tuo nuori kundi tuo lavan täydeltä pelkästään ahaa elämyksiä. Pitkään tanssiteatteria seuranneena, Puranen osaa tuoda parrasvaloihin uutta ainesta. Aplodit!

Kaunis, ajatuksia herättävä, liikuttavakin teos. Suosittelen vaffasti.

Kommentoi

kommenttia