Arktiset leikit

Näytelmä, joka pitää kokea Meni monta minuuttia keksiä edes tuo yllä oleva lause. Syystä että olen hieman sanaton. Eihän tästä näytelmästä osaa kirjoittaa, arvioida, saati sitten kertoa. Se on enemmänkin kokemus. Toisille joo, toisille ei. Avecini kommentoi esityksen jälkeen: ”tämä on sellainen Gekon näytelmä”. Eli kaikkiin ei uppoa. Minuun upposi kuin… kuin… en keksi sanoja. […]Lue lisää

Downton Abbey

Yhtä laadukas leffa, kuin sarja Itse olen tätä leffaa odottanut pitkään. Kun sarja loppui vuonna 2015. Elämään tuli tyhjiö. Yksi parhaista brittiläisistä tv-sarjoista koskaan. Suoraan sanottuna, jos et ole Downton Abbey -fani, unohda tämä arvio kokonaan, ja unohda koko leffa. Tämä on yksinkertaisesti pelkkä fanituote. Jos meinaat kuitenkin leffan mennä katsomaan, ja siitä pidät, huomaat […]Lue lisää

Se – toinen luku

Pahuus palaa Derryn pikkukaupunkiin 27 vuoden jälkeen Voiko miltei kolmetuntinen kauhuelokuva, joka on ensimmäisen osan suora jatko onnistua? Kyllä voi. Se – toinen luku on täydellisen onnistunut leffa. Kannattaa toki lukaista myös ensimmäisen osan arvio. Sille annoin neljä tähteä, tämä lopetusosa ansaitsee täydet viisi. Tämä Se on edellistä osaa ahdistavampi, pelottavampi ja säikyttelevämpi. ON KULUNUT 27 vuotta siitä, […]Lue lisää

Toy Story 4

Lelut mellastavat taas, tosin hieman väsähtäneesti Pixar tuntuu nyt kasvaneen kanssaeläjiensä kanssa siihen pisteessen, että lastenelokuvat eivät enää olekaan lapsille tehtyjä, vaan niille, jotka katsoivat niitä lapsina? Tutut hahmot kyllä leffasta löytyvät. Heti alussa cowboy Woody ja paimentyttö Bo Peep joutuvat kaihoisaan eroon. Mutta Woody saa uuden paimennettavan ystävän, Kahvelin (lusikkahaarukkayhdistelmän), joka on uuden lapsen, Bonnien, […]Lue lisää

Bette D

Ripsituuhennoksista  vahnempien maailmaan Jälleen kerran Ahaa teatteri on siinä ytimessä, mitä tarvitaan. Nuorille. ONERVA HALUAA Bette Davis kind of -ripsientuuhennokset, johon ei ole varaa. Samalla perhe, eli äiti, romahtaa ympäriltä. Juttuun keitetään bussi-ihastus ja liemeen heitetään myös somettamisen instamaailma, kun sitä vaaditaan.  Onerva on aidosti voimakas, ja yrittää äitiänsä kannustaa. Mutta riittääkö nuorella rahkeet, kun kaikkeen […]Lue lisää

Poikabändi

Hyvää viihdettä ysäritunnelmissa Markkinointikoneisto on jo pitkään tuutannut ulos Tampereen Työväen Teatterin tämän syksyn odotettua hittimusikaalia Poikabändiä. Kadunvarsimainonta on ollut kovaa ja taisipa olla jo viime kevättä, kun ensimmäiset ToiBoys videot valtasivat somen. Odotuksia herättävää ennakkomainontaa. EIKÄ SE ole hukkaan mennyt. Riku Suokas ja Heikki Syrjä ovat käsikirjoittaneet toimivan ja viihdyttävän paketin. Pelkäsin Vuonna 85 […]Lue lisää

Ready or Not

Tappava kuurupiiloleikki on myös hirvittävän hauska Viimeiset leffassa näkemäni kolme kauhuleffaa, jotka ovat rantautuneet Suomeen saakka (Child’s Play, Crawl ja Scary Stories to Tell in the Dark), ovat olleet niin valtavia pettymyksiä, etten ole edes viitsinyt niistä arvioita kirjoittaa, suorastaan ärsyttänyt maksaa niistä lipun hinta. Mutta onneksi Ready or Not päättää huonojen leffojen pätkän. En […]Lue lisää

The Dead Don’t Die

Komediallinen zombie-elokuva luottaa tähtinäyttelijöihin Jim Jarmusch on ollut aina omalaatuinen, omia polkujaan kulkeva ohjaaja. Hänellä on valtava fanikuntansa. Itse olen välillä pitänyt hänen leffoistaan, välillä en. Trailerissa The Dead Don’t Die näyttää lupaavalta, mutta ei kuitenkaan valkokankaalla nähtynä täydessä pituudessaan toimi ihan niin hyvin, kuin olin odottanut. Pikku kaupungin kolme poliisia Cliff Robertson (Bill Murray), […]Lue lisää

Sandman Deluxe Kirja 9

Sandmanin seikkailut lähenevät loppuaan, kutkuttavan hienosti Nyt jo yhdeksänteen osaansa kootut Neil Gaimanin Sandman-sarjakuvat jatkavat mahtavan tarinakokonaisuuden kohti lopun alkua. Viimeinen numero tässä kirjassa näyttäisi olevan #69. Joitain extrajuttuja on ilmestynyt myös, mutta käsittääkseni ne on aika hienosti ympätty tähän kirjahyllyssä laadukkaalta näyttävään kirjasarjaan mukaan joka tapauksessa. Gaiman tarinoi nukkumatin seikkailuja 1988–96 aikana DC:n Vertigolle. Ja […]Lue lisää

Midsommar

Kauhuelementtejä omaava taide-elokuva on visuaalista tykitystä Myönnettäköön, etten ihan hirveästi pitänyt ohjaaja Ari Asterin edellisestä Hereditary-elokuvasta. Vaikka kriitikot sitä kehuivat paljon. Se ei parin uudemmankaan katselu kerran jälkeen ole oikein sytyttänyt, muuten kuin mainiolla taiteellisuudellaan. Mutta Asterin uusin, hänen toinen koko pitkä elokuvansa Midsommar taasen tykästyttää meikäläistä. Lieneekö se, että se on Ruotsille ainakin hyvin […]Lue lisää